Saksantuonti Sansa on reilun 10 kk:n ikään mennessä ollut hyvin mielenkiintoinen, mutta ennen kaikkea varsin valloittava tapaus. Sansa on hurmannut meidän koko perheemme ja muutaman muun siinä sivussa.

Sansa asuu Savonlinnassa vilkkaassa pikkulapsiperheessä perhe- ja harrastuskoirana kaverinaan kolmisen vuotta vanhempi bordercollieuros Kieppi. Sansan kanssa on tehty ja tehdään pohjia ainakin PK-jäljelle, TOKO:n ja paimennukseen, ja näistä ainakin kahdessa ensimmäisessä lajissa olisi tarkoitus startata myös kokeissa.

Sansa on itsenäinen, saalisviettinen, taistelutahtoinen sekä sitkeä. Yhteistyön ja motivaation rakentaminen on vaatinut hieman malttia, mutta rauhassa tehty pohjatyö näyttäisi tuovan tulosta. Sansa ei ollut pentuna erityisen ahne, mutta etenkin ensimmäisten juoksujen myötä ruokahalu on parantunut huimasti, ja nykyisin ruokapalkka kelpaa treeneissä siinä missä lelukin.

Sansalla on uskomattoman hieno kyky rauhoittua, ja ne, jotka eivät ole nähneet Sansan kiihkeämpää puolta, saattavat saada siitä hyvinkin rauhallisen vaikutelman. Vauhtia, intoa ja vimmaa ei kuitenkaan puutu, kun on kyse asiasta, jonka Sansa haluaa. Sansa on ihmisiä kohtaan hyvin avoin ja rakastaa rapsutuksia, sylittelyä ja huomiota. Se on toistaiseksi tullut hienosti toimeen myös toisten koirien kanssa, mutta stressaavassa tai epävarmassa tilanteessa se saattaa alkaa herkästi vahtia resurssejaan vähän turhan hanakasti. Ihmisiä kohtaan resurssiaggressiivisuutta ei ole missään vaiheessa esiintynyt pienimissäkään määrin, ja Sansa on ollut hyvin luotettava myös ihan pienten lasten kanssa. Sansa on siro ja pienehkö narttu. Se on pennusta saakka ollut elastinen ja kompakti pakkaus, ja kasvanut hyvin maltillisesti ja tasapainoisesti. Sansa on nopea ja pysyy hyvin itseään säkäkorkeudeltaan lähes 10 cm korkeamman Kiepin vauhdissa vaivatta maastossa kuin maastossa. Sansa ui kesällä mielellään ja nauttii ulkoilusta säässä kuin säässä.

Sansaan on mahdollista tulla tutustumaan niin kotioloissa kuin treeneissäkin.

Sansa on tärkeä osa heimolaisia ja meille hyvin rakas etäjäsen. Toiveistamme huolimatta Sansan kohtalona ei sitten kuitenkaan ole jatkaa sukua vaan hän saa keskittyä elämään onnellista ja tasapainoista elämää Päivikin perheen perhekoirana ja harrastustykkinä.